-
1 disturbance
• häiriö• häly• häirintä• hälinä• häiritseminen• hämmennys• jyske• jyminä• järjestyshäiriö• järkkyminen• hulinointi• epäjärjestys• rasitus• kohu• levottomuus• kalske• hankaluus• meteli• metakka• pauke• melske• mellakka• mekastus• melu• mellastelu• käyttöhäiriö* * *1) (a noisy or disorderly happening: He was thrown out of the meeting for causing a disturbance.) häiriö2) (an interruption: I've done quite a lot of work, despite several disturbances.) häiriö3) (an act of disturbing: He was arrested for disturbance of the peace.) häiritseminen -
2 shake-up
noun (a disturbance or reorganization.) uudelleenjärjestely -
3 shock
• hämmästyttää• hämmästys• isku• iskeä• järkyttää• järkytys• tyrmistyttää• tärisyttää• hermojärkytys• hoippua• hirvittää• sokeerata• shokki• shokeerata• sokki• täräys• tärähdys• tärähtää• törmätä• törmäys• pöyristys• pöyristyttää• kauhistuttaa• kammo• mielenjärkytys• paukku• pelästyttää• sysäys• säikähdys• kuontalo• kolaus* * *I 1. ʃok noun1) (a severe emotional disturbance: The news gave us all a shock.)2) ((often electric shock) the effect on the body of an electric current: He got a slight shock when he touched the live wire.)3) (a sudden blow coming with great force: the shock of an earthquake.)4) (a medical condition caused by a severe mental or physical shock: He was suffering from shock after the crash.)2. verb(to give a shock to; to upset or horrify: Everyone was shocked by his death; The amount of violence shown on television shocks me.)- shocker- shocking
- shockingly
- shock-absorber II ʃok noun(a bushy mass (of hair) on a person's head.) -
4 discipline
• opinala• oppiaine• ojentaa• tottelevaisuus• totuttaa kuriin• järjestys• ala• rangaista kurinpitoteitse• rangaistus• rangaista• tieteenhaara• tieteenala• harjoitus• kuri• kurinalaisuus• kurittaa• kurinpito• kurissapito• kuuliaisuus• komento• läksyttää* * *'disiplin 1. noun1) (training in an orderly way of life: All children need discipline.) kuri2) (strict self-control (amongst soldiers etc).) kuri2. verb1) (to bring under control: You must discipline yourself so that you do not waste time.) toimia kurinalaisesti2) (to punish: The students who caused the disturbance have been disciplined.) rangaista• -
5 disorder
• häiritä• häiriötila• hämmennys• häiriö• hämminki• hulina• vika• epäjärjestys• epäkunto• siivo• anarkiamedicine, veterinary• tauti• levottomuus• kaaos• hajaannus• meteli• mielivalta• mullistus• mylläkkä• sekaan• sairaus• saattaa epäjärjestykseen• sekaisuus• sekaannus• sekamelska• sekaantuminen• sekasorto• mellakka• melske• tappelu* * *dis'o:də1) (lack of order; confusion or disturbance: The strike threw the whole country into disorder; scenes of disorder and rioting.) epäjärjestys2) (a disease: a disorder of the lungs.) sairaus, häiriö• -
6 peace
• järjestys• hengenrauha• hiljaisuus• rauhanteko• rauha• rauhantila• rauhansopimus• rauhanaika• rauhallisuus• mielenrauha• sovinnollisuus• sopusointu• sovinto• sopu* * *pi:s1) ((sometimes with a) (a time of) freedom from war; (a treaty or agreement which brings about) the end or stopping of a war: Does our country want peace or war?; ( also adjective) a peace treaty.) rauha2) (freedom from disturbance; quietness: I need some peace and quiet.) rauha•- peaceably
- peaceful
- peacefully
- peacefulness
- peacemaker
- peace-offering
- peacetime
- at peace
- in peace
- make peace
- peace of mind -
7 riot
• ottelu• rähinä• rytäkkä• rähinöidä• nujakoida• nujakka• häly• hälinä• järjestyshäiriö• hulina• hulinointi• hulinoida• elämä• anarkia• yhteenotto• välikohtaus• remu• katumellakka• levottomuus• kahakoida• kahinoida• kahakka• kahina• meteli• metakka• metelöidä• möly• nahistella• pauhu• selkkaus• mellakoida• mellakka• mellastaa• melu• melske• mekastus• tapella• tappelu• taistelu• äläkkä• kärhämä* * *1. noun(a noisy disturbance created by a usually large group of people: The protest march developed into a riot.) mellakka2. verb(to form or take part in a riot: The protesters were rioting in the street.) mellakoida- rioter- riotous
- riotously
- riotousness
- run riot -
8 rumpus
-
9 stir
• olla liikkeessä• olla jalkeilla• panna liikkeelle• nousta• nostaa• hämmentää• häly• hievahtaa• herättää• hievauttaa• hehkua• huuto• hulina• vavahduttaa• vavahtaa• värähtää• kiihottaa• kohentaaradio / television• kohina• kohahdus• kohu• kohahtaa• liikutella• liikehtiä• liikehdintä• liikkua• liike• liikauttaa• liikahtaa• liikahduttaa• liikuttaa• liikahdus• myllertää• möyhentää• sekoittaa• saattaa kuohuksiin• sotkea• säväyttää• sävähdyttää• sävähtää• yllyttää• piristää* * *stə: 1. past tense, past participle - stirred; verb1) (to cause (a liquid etc) to be mixed especially by the constant circular movement of a spoon etc, in order to mix it: He put sugar and milk into his tea and stirred it; She stirred the sugar into the mixture.) sekoittaa2) (to move, either slightly or vigorously: The breeze stirred her hair; He stirred in his sleep; Come on - stir yourselves!) liikuttaa, liikahdella3) (to arouse or touch (a person or his feelings): He was stirred by her story.) liikuttaa2. noun(a fuss or disturbance: The news caused a stir.) häly- stirring- stir-fry
- stir up -
10 storm
• ristiaallokko• ryöppy• rynnätämilitary• rynnäkkö• hyökätä• tuuli• ankara myrsky• vallata väkirynnäköllä• väkirynnäkkö• rajuilma• raivota• kiehuttaa• kahinoida• myrskytä• myrsky• pauhata* * *sto:m 1. noun1) (a violent disturbance in the air causing wind, rain, thunder etc: a rainstorm; a thunderstorm; a storm at sea; The roof was damaged by the storm.) myrsky2) (a violent outbreak of feeling etc: A storm of anger greeted his speech; a storm of applause.) ryöppy2. verb1) (to shout very loudly and angrily: He stormed at her.) raivota2) (to move or stride in an angry manner: He stormed out of the room.) rynnätä3) ((of soldiers etc) to attack with great force, and capture (a building etc): They stormed the castle.) valloittaa rynnäköllä•- stormy- stormily
- storminess
- stormbound
- stormtrooper
- a storm in a teacup
- take by storm -
11 troublemaker
• räyhääjä• riitelijä• häirikkö• pukari• rettelöitsijä• rauhanhäiritsijä• kiusantekijä* * *noun (a person who continually (and usually deliberately) causes worry, difficulty or disturbance to other people: Beware of her - she is a real troublemaker.) häirikkö -
12 upheaval
• hälinä• mullistus• sekaantuminen• kumous* * *(a great change or disturbance: Moving house causes a great upheaval.) mullistus
См. также в других словарях:
disturbance — ► NOUN 1) the action of disturbing or the process of being disturbed. 2) a breakdown of peaceful behaviour; a riot … English terms dictionary
disturbance — noun 1 actions that upset the normal state of sb/sth ADJECTIVE ▪ great, major, serious ▪ minimal, minimum, minor, slight ▪ environmental … Collocations dictionary
disturbance — dis·tur·bance n: an interruption of peace or order; specif: an interruption of the quiet enjoyment of one s property Merriam Webster’s Dictionary of Law. Merriam Webster. 1996. disturbance … Law dictionary
disturbance — noun 1 (C, U) something that stops you from being able to continue doing something, or the act of stopping someone from being able to continue doing something: The noise of the traffic is a continual disturbance. | I need a place where I can work … Longman dictionary of contemporary English
disturbance — noun 1) we are concerned about the disturbance to local residents Syn: disruption, distraction, interference; bother, trouble, inconvenience, upset, annoyance, irritation, intrusion, harassment, hassle 2) disturbances among the peasantry … Thesaurus of popular words
disturbance — noun a) The act of disturbing, being disturbed That guy causes a lot of trouble, you know, hes such a disturbance. b) Something that disturbs … Wiktionary
disturbance — noun 1) a disturbance to local residents Syn: disruption, distraction, interference, inconvenience, upset, annoyance, irritation, intrusion 2) disturbances in the town centre Syn: riot, fracas … Synonyms and antonyms dictionary
disturbance — noun Date: 13th century 1. the act of disturbing ; the state of being disturbed 2. a local variation from the average or normal wind conditions … New Collegiate Dictionary
disturbance regime — noun Various modes of widespread floral replacement, e.g., flood, fire, disease or wind, or a combination thereof … Wiktionary
disturbance — noun 1》 the action of disturbing or the state of being disturbed. 2》 a breakdown of peaceful and law abiding behaviour. 3》 Law interference with rights or property … English new terms dictionary
disturbance of the peace — noun any act of molesting, interrupting, hindering, agitating, or arousing from a state of repose or otherwise depriving inhabitants of the peace and quiet to which they are entitled • Syn: ↑disorderly conduct, ↑disorderly behavior, ↑breach of… … Useful english dictionary
