-
1 authority to conduct litigation
law• prosessilegitimaatioEnglish-Finnish dictionary > authority to conduct litigation
-
2 authority to plead
law• prosessivaltuus -
3 authority
• oikeutus• oikeus• toimivalta• isännyys• tuntija• herruus• viranomainen• auktoriteetti• auktoritetti• arvovalta• ammattilainen• asiantuntija• valtuus• valtuutus• valta• valtuudet• vaikutusvalta• prokuurafinance, business, economy• prokura• prestiisi• päätösvalta• päätäntävalta• määräysvalta• määräämisvaltalaw• tahdonilmaisuun perustuva valtuutus• käskyvalta• kompetenssi• konsultti* * *o:'Ɵorətiplural - authorities; noun1) (the power or right to do something: He gave me authority to act on his behalf.) valtuudet2) (a person who is an expert, or a book that can be referred to, on a particular subject: He is an authority on Roman history.) auktoriteetti3) ((usually in plural) the person or people who have power in an administration etc: The authorities would not allow public meetings.) viranomaiset4) (a natural quality in a person which makes him able to control and influence people: a man of authority.) auktoriteetti•- authoritative -
4 authority applying the law
• lainsoveltaja -
5 contempt of public authority
law• julkisen viranomaisen halventaminen -
6 judicial authority
law• oikeusviranomainen• lainkäyttöviranomainen -
7 legislative authority
law• säädösvaltaadministration and government• lakiasäätävä valta -
8 prosecuting authority
law• syyttäjäviranomainen -
9 order
finance, business, economy• orderi• osoitus• ritari• ritarikuntafinance, business, economy• tilata• toimeksiantofinance, business, economy• tilaus• johtaa• järjestää• järjestys• jäsentäälaw• velvoittaa tuomiossa• veljeskunta• viranomaisen käsky• siivo• astelaw• asetus• antaa määräys• antaa käsky• vallita• valtuus• vuorojärjestys• pyyntö• päiväjärjestys• päätösmathematics• kertaluku• kansanluokka• hallita• munkkikunta• määrännäisvelkoja• määräys• määrätä• paremmuusjärjestysfinance, business, economy• maksuosoitus• säädös• suuruusluokka• sääntö• kunniamerkki• kuri• kunto• käsky• käskeä• lahko• laji• pitää komentoa• komento• komennus• komentaa• komennella• luokka* * *'o:də 1. noun1) (a statement (by a person in authority) of what someone must do; a command: He gave me my orders.) määräys2) (an instruction to supply something: orders from Germany for special gates.) tilaus3) (something supplied: Your order is nearly ready.) tilaus4) (a tidy state: The house is in (good) order.) kunto, järjestys5) (a system or method: I must have order in my life.) järjestys6) (an arrangement (of people, things etc) in space, time etc: in alphabetical order; in order of importance.) järjestys7) (a peaceful condition: law and order.) järjestys8) (a written instruction to pay money: a banker's order.) maksumääräys9) (a group, class, rank or position: This is a list of the various orders of plants; the social order.) laji, luokka10) (a religious society, especially of monks: the Benedictine order.) munkkikunta2. verb1) (to tell (someone) to do something (from a position of authority): He ordered me to stand up.) käskeä2) (to give an instruction to supply: I have ordered some new furniture from the shop; He ordered a steak.) tilata3) (to put in order: Should we order these alphabetically?) järjestää•- orderly3. noun1) (a hospital attendant who does routine jobs.) sairaala-apulainen2) (a soldier who carries an officer's orders and messages.) lähetti•- order-form
- in order
- in order that
- in order
- in order to
- made to order
- on order
- order about
- out of order
- a tall order -
10 jurisdiction
• oikeuspiiri• oikeudenkäyttöalue• oikeudenkäyttö• toimivaltalaw• tuomiovaltalaw• tuomioistuimen kompetenssilaw• tuomiokunta• lainkäyttövalta• lainkäyttöalue• lainkäyttö* * *‹uəris'dikʃən(legal power; authority.) tuomiovalta, toimivalta -
11 petition
• vetoomus• anomuskirjelmähistory• anomuskirja• anomus• anoa• vaatimus• pyyntö• päätös• kirjelmälaw• hakemusasialaw• hakemuskirja• haluta• hakemuslaw• hakemus (oik.)• muutoksenhakemus* * *pə'tiʃən 1. noun(a formal request made to someone in authority and usually signed by a large number of people.) adressi, anomus2. verb(to make such a request: They petitioned the government for the release of the prisoners.) vedota -
12 warrant
• oikeuttaafinance, business, economy• optiotodistusfinance, business, economy• tosite• vakuutus• valtuutuslaw• vangitsemismääräys• valtakirja• vangitsemiskäskyfinance, business, economy• vakuusfinance, business, economy• warrantti• puolustaafinance, business, economy• merkintäoptio• pidätysmääräys• pidättämismääräys• taata• laillistaa• luvata* * *'worənt 1. verb1) (to justify: A slight cold does not warrant your staying off work.) oikeuttaa2) (an old word to state confidently or (be willing to) bet that: I'll warrant he's gone riding instead of doing his work.) taata2. noun(something that gives authority, especially a legal document giving the police the authority for searching someone's house, arresting someone etc: The police have a warrant for his arrest.) valtuudet -
13 challenge
• olla haastelaw• riitauttaa• hirvetä• vartiomiehen huuto• estemuistutus• esittää haaste• asettaa kyseenalaiseksi• vaatimus• uhmata• uhitella• vaatia• kilpailu• kiistäminen• kiistää• jäävätä• kamppailla• haaste• haastaa* * *' ælin‹ 1. verb1) (to ask (someone) to take part in a contest: He challenged his brother to a round of golf.) haastaa2) (to question (someone's authority or right, the truth of a statement etc).) kyseenalaistaa2. noun1) (an invitation to a contest: He accepted his brother's challenge to a fight.) haaste2) (the act of questioning someone's right, a statement etc.) kyseenalaistaminen•- challenging -
14 edict
• ediktilaw• asetus• ukaasi• säädös• käskykirje• käskykirja* * *'i:dikt(an order or command from someone in authority; a decree.) käsky
См. также в других словарях:
authority of law — See warrant of law … Ballentine's law dictionary
authority — au·thor·i·ty n pl ties 1: an official decision of a court used esp. as a precedent 2 a: a power to act esp. over others that derives from status, position, or office the authority of the president; also: jurisdiction b: the power to act … Law dictionary
law — / lȯ/ n [Old English lagu, of Scandinavian origin] 1: a rule of conduct or action prescribed or formally recognized as binding or enforced by a controlling authority: as a: a command or provision enacted by a legislature see also statute 1 b:… … Law dictionary
authority to issue shares — the shares of a company, apart from those taken by the subscribers of the memorandum, are issued by the board of directors (subject to the condition that they may not issue shares beyond the amount fixed as the authorised capital of the company) … Law dictionary
authority by estoppel — authority by estoppel: apparent authority at authority Merriam Webster’s Dictionary of Law. Merriam Webster. 1996 … Law dictionary
law of the land — 1: the established law of a nation or region 2: due process Merriam Webster’s Dictionary of Law. Merriam Webster. 1996 … Law dictionary
authority to act for another — index proxy Burton s Legal Thesaurus. William C. Burton. 2006 … Law dictionary
authority to hear and decide a case — index jurisdiction Burton s Legal Thesaurus. William C. Burton. 2006 … Law dictionary
authority to search — index search warrant Burton s Legal Thesaurus. William C. Burton. 2006 … Law dictionary
Law — /law/, n. 1. Andrew Bonar /bon euhr/, 1858 1923, English statesman, born in Canada: prime minister 1922 23. 2. John, 1671 1729, Scottish financier. 3. William, 1686 1761, English clergyman and devotional writer. * * * I Discipline and profession… … Universalium
Law — [From Old English lagu something laid down or fixed ; legal comes from Latin legalis , from lex law , statute ( [http://www.etymonline.com/index.php?search=law searchmode=none Law] , Online Etymology Dictionary; [http://www.merriam… … Wikipedia
